Työmarkkinoilla tarvitaan koordinaatiota

Hallitus on valmis tukemaan maltillisten työmarkkinaratkaisujen syntyä keinoin, jotka tukevat kilpailukykyä sekä työllisyyden ja ostovoiman kasvua. Käytännössä tukikeinot tarkoittavat ensisijassa erilaisia verokevennyksiä.

Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset päättyvät vuoden vaihteessa ja neuvottelut uusista sopimuksista ovat käynnistymässä. Teollisuuden suurimman sopimusalan eli teknologiateollisuuden sopimuskausi päättyy jo syyskuun lopussa. Kunta-alan helmikuussa solmittu sopimus avasi pään alkuvuoden liittokohtaisissa neuvotteluissa. Nyt teknologiateollisuuden neuvotteluilla on ratkaiseva merkitys tuleviin palkkaratkaisuihin.

Monet seikat puoltavat vahvasti viime sopimuskierroksia vahvempaa koordinaatiota työmarkkinoilla. Eri alojen palkkakilpailun ja hintojen nousun kierre on todellinen uhka.

Tupojen ja liittokierrosten välimaastoon on rakennettavissa uusi työmarkkinamalli. Julkisen talouden vakauden ja ennustettavuuden kannalta pitäisi pyrkiä 3–4-vuotisiin sopimuksiin, joissa palkat sovitaan pääsääntöisesti vuosittain. Palkankorotusten tulee olla erittäin maltillisia ja ostovoimaa tuetaan verotuksen keinoin. Kuntien tulopohjaan vaikuttavat veromuutokset tulee kompensoida kunnille täysimääräisesti.

Uudessa mallissa palkankorotusten kustannusraami neuvoteltaisiin keskusjärjestöpöydässä samanaikaisesti ja rinnakkain päänavaajasektorin eli tässä tapauksessa teknologiateollisuuden neuvottelujen kanssa. Kaikkien osapuolten ja toimialojen olisi sitouduttava noudattamaan syntynyttä linjaa. On harkittava myös kunta alan neuvottelujen aikaistamista ja kunta-alan liittymistä päänavausryppääseen. Raamimalliin liitetään vain vähän muita neuvoteltavia asioita, koska hallitusohjelmassa on sovittu muutoin hyvin laajasta työelämäasioita koskevasta kolmikantaisesta valmistelusta.